Uusien ihmisten myötä.
Minusta tuntuu, että olen täysin eri ihminen kuin viisi kuukautta sitten.
Viisi kuukautta.
(Really???)
Ehkä olen vain löytänyt sen oman "jutun". Sen, mitä haluan oikeasti olla ja tehdä. Millainen ihminen haluan olla.
Löytyis nyt vaan vielä se oma tie ja suunta tuon "juttuni" kanssa! Hihi.
Yhden asian olen jo päättänyt, mikä ei ole mikään maailmaa mullistava muille kuin minulle itselleni.
Minä OPIN ja ALAN kirjoittamaan opintopäiväkirjaa.
Minä RUPEAN käymään läpi oppimistani, tuntemuksiani ja (harvinaisia) heurekoitani muutenkin kuin pääkoppani piilossa. TUON sen paperille.
Tai tietokoneen näytölle siis.
Öhöm..
En ole ikinä ollut päiväkirjaihmisiä.
Saatan kyllä ehkä vaikuttaa sellaiselta.
(omistan varmaan 14 päiväkirjaa, kaikki lahjaksi saatuja.. eikun yksi itsehankittu!
epätoivoinen ja tuhoontuomittu yritys sekin..)
Se kait myös kertoo minun "aktiivisesta" blogin pitämisestäkin.
Päiväkirjan kirjoittaminen tuntuu vain niin väkinäiseltä ja epäaidolta. (onko tuo sana?)
Kuin olisi pakko saada jotain sille sivun riekaleelle kerrottua ja pohdittua, mutta oikeasti latelee vain pinnallisuuksia. Kunha vain suoritus on suoritettu. Kirjoitin kolme sivua paskaa, josta ei ole minulle mitään hyötyä. Mutta kirjoitinpa silti ja täytin odotukset.
Tuollaista se on minun mielestäni. Nyt haluan löytää tavan, jolla hyödyn siitä.
Ajattelin siis kokeilla tätä blogia. Jos tänne saisin kirjoitettua ajatuksiani omasta opiskelustani? Samalla tämäkin päivittyisi useammin. Hah! Olen nerokas multitasking-taituri! Ehkä joitakin jopa kiinnostaisi, millaista on opiskella teatteri-ilmaisun ohjaajaksi? Ala on kuitenkin vielä melko tuntematon monelle. Saisinkohan tuotua sitä hiukan enemmän esille?
Tiedän, että ainakin yhdelle: ITSELLENI
Ja eiköhän se olisi aika tärkeää.
Tietää, mitä tekee.
Ihanaa plussaa ne pari muuta joille tuottaisin ahaa-elämyksen.
Nyt kun syyslukukausi on periaatteessa ohi, voisin enemmän keskittyä tulevaan kevääseen. Pieni kertaus tästä syksystä ei siltikään olisi pahitteeksi. Ehkä muutaman kuvan ja klipin kanssa?
I can sense an approaching brainstorming. With myself. (foreveralone)
<3
(minä kameran takana)
Meillä on muuten Leijonan kanssa maailman hienoin, mahtipontisin ja napoleon-kompleksisin joulukuusi.
Don't you think?
